Juva – Sulkava
JUVA (JUVA CAMPING) – JUKAJÄRVI – TOIVIO (POLVIJOKI)
Reitin lähtöpiste on Juva Camping (os. Poikolanniementie 68, 51900 Juva), josta on noin 8 kilometriä järvimelontaa Jukajärveä pitkin reitin ensimmäiselle taukopaikalle Haravaniemeen.
Järven eteläpäästä alkaa ensimmäinen jokiosuus, Polvijoki (noin 5,5 km), jonka alkupäässä maantiesillan takana on pato. Padon ohi kanootti on kannettava oikealta, veteen lasku padon jälkeen. Joen leveys on noin 10 metriä ja pudotus 4 metriä. Joen alkuosassa on pieni koski, jonka vesitilanne saattaa olla vähäinen loppukesästä.
Polvijoen varrelle jää Toivion taukopaikka, jossa käymälä sekä parkkipaikka. Halutessaan Oravareitin voi aloittaa myös Toiviosta, johon hyvin pääsee myös autolla.
POLVIJOKI – RIEMIÖ – KAPEASALMI – LAAJALAHTI – SOURU (VOIKOSKI JA VOILAMPI)
Polvijoki laskee Riemiöön, jonka pohjoisrannalta löytyy Riemiön taukopaikka (kartassa Riemiö 2). Täältä matka jatkuu Kapeasalmen ja Laajalahden kautta Souruun.
Lähde melomaan vasemmalle pohjoislahtea kohti. Sourun pohjoispäässä on reitin ensimmäinen koski: Voikoski, joka on noin 200 metriä pitkä, vuolas ja helppo
Voikoskea seuraa Voilampi, jonka päässä on pieni saari. Saaren takana on taukopaikka Souru, johon saavutaan saaren OIKEALTA puolelta. Huomioithan, että taukopaikka tulee yllättäen.
VARO viereisen Karikosken patojen aiheuttamia virtauksia. Saarelta matka jatkuu oikealle pitkin vanhaa tukinuittokanavaa (noin 500 metriä). Kanavan päätyttyä kanootti on kannettava kannaksen yli vasemmalle väylälle, siitä noin 200 metriä eteenpäin ja tien ylitse.
SOURU – KARIJOKI – KAITAJÄRVI – ORAVANPESÄT – KISSAKOSKI – HYYPIÖNLAHTI – KYRSYÄNJOKI
Reitin seuraava osuus, Karijoki (5 km) on melojan ihanneuoma: vauhdikas ja paria siltaa lukuun ottamatta esteetön. Siltojen ohitus ei kuitenkaan ole vaikeaa.
Jokiosuuden jälkeen reitillä seuraavaksi on pitkä ja kapea Kaitajärvi, jonka kaakkoispäässä on seuraava taukopaikka Sulkavan Oravanpesät palveluineen.
Oravanpesiltä reitti jatkuu 600 m pitkälle Kissakoskelle, jossa on pudotusta 1,6 m. Koskessa on hyvä virtaus ja runsaasti vettä. Kissakoski laskee Kyrsyänjärven Hyypiönlahteen.
Hyypiönlahden jälkeen suuntaa vasemmalle kohti Kangassaaren länsirantaa eli lähes suoraan pohjoiseen. Reitti jatkuu järven pohjoispäästä alkavaan Kyrsyänjokeen.
KYRSYÄNJOKI – RASAKANJOKI – TIKANJOKI – KAISLANEN – PYÖNINJOKI – HALMEJÄRVI – PARTALA (HUTTULANLAHTI)
Kyrsyänjoessa on 200-300 metrin pituinen voimakasvirtainen koski, jonka loppuosassa on jyrkkä mutka vasempaan. Kyrsyänjoessa on yhteensä pudotusta 1,9 metriä ja joen loppupuolella on Kyrsyän taukopaikka.
Tämän jälkeen reitti jatkuu Hattulaisen itärantaa myöten kohti Rasakanjokea, joka on 15-20 metriä leveä, runsasvetinen ja virtaukseltaan helppo.
Saavuttaessa Pieni-Mäntyselle reitti jatkuu jyrkästi oikealle. Seuraavaksi vuorossa on Tikanjoki, jossa on pudotusta 3 metriä. Tämä aiheuttaa kuohuja maantiesillan alle. Joki on vauhdikas, mutta selvä ja helposti melottava joki, joka polveilee eteläosaltaan aivan rantaan ulottuvien viljelysten lomitse.
Tikanjoki laskee Kaislaseen, joka on reheväkasvuinen järvi. Tämän jälkeen seuraa 1,5 kilometriä pitkä rauhallisesti virtaava Pyöninjoki.
Pyöninjoki laskee Halmejärveen ja päätyy Hämeensaaren taakse. Saari on kierrettävä vasemmalta, sillä oikeanpuoleinen salmi on ruohottunut.
Vasemmalla rannalla on uusi taukopaikka Halmejärvi. Tämän jälkeen reitti jatkuu koilliskulmassa olevan Virransillan maantiesillan alta Huttulanlahteen. Heti sillan jälkeen vasemmalla on taukopaikka Partala.
PARTALA – LOHNANJÄRVI – LOHNANKOSKI – MYLLYLAMPI
Partalan taukopaikan jälkeen reitti vie Lohnanjärvelle, jonka länsirantaa pitkin melotaan Lohnankoskelle. Lohnankoskessa on 300 metrin matkalla 1,6 m pudotusta ja muutamia kiviä. Lohnankoski laskee ruohottuneeseen Myllylampeen.
MYLLYLAMPI – KUHAKOSKI
Myllylammen jälkeen Kuhakoski on lyhyt ja nopea koski, jossa pudotusta 1,6 metriä ja runsaasti kiviä, joten laskeminen vaatii jonkin verran taitoa. On suositeltavaa nousta maihin oikealle ennen siltaa ja arvioida koski ennen laskemista. Laskemiseen suositellaan keskimmäistä uomaa.
Kanootti on mahdollista myös kantaa kosken ohi, jolloin on rantauduttava oikealle ennen siltaa ja kanootti tulee kantaa tien yli ja oikealla olevasta portista alas joelle. Huomaathan, ettet kulje yksityisille rannoille.
KUHAKOSKI – KUHAJÄRVI – HASULA (HASULANJOKI) – MYLLYLAMPI
Alkaa viimeinen järviosuus ennen Sulkavaa. Kuhajärvi päättyy Hasulanjokeen, jossa veden ollessa vähissä on joitakin kiviä pinnassa. Hasulanjoen varrella oikealla on taukopaikka Hasula. Hasulanjokea seuraa toinen Myllylampi, joka on melko ruohottunut.
MYLLYLAMPI – TIITTALANKOSKI – UITONVIRTA – SULKAVA (VENEILYKESKUS KULKEMUS)
Melonta jatkuu leveää jokisuvantoa pitkin, joka johtaa lyhyeen sekä vaudikkaaseen Tiittalankoskeen. Tiittalan taukopaikka palveluineen vasemmalla.
Uitonvirta johdattaa Sulkavan kirkonkylään. Reitti päättyy veneilykeskus Kulkemukseen, joka on sillan jälkeen suoraan edessä, oikealla rannalla. Melojien laituri on merkattuna laivalaitureiden välissä.
Olette saapuneet Saimaalle. Laskua on tullut Jukajärveltä Saimaan Alanteeseen yhteensä 24,3 metriä.
Konnusjoki – Partala
Oravareitin laajennusosan lähtöpaikka on Konnusjoen laavu. Sieltä melotaan 3,3 km ja saavutaan Konnusjoensuon taukopaikalle. Tältä taukopaikalta on noin 10 km, myllylle (JU215), jossa kanootti tulee kantaa. Pian myllyn jälkeen alitetaan valtatie 14 meloen. Alituksen jälkeen on noin 4 km pitkä järviosuius Iso-Kontusella. Kontusenkosken kautta tullaan Syrjä-Keskoselle, josta melotaan kohti etelää noin puoli km.
Heti joen alkuosuudella on Melasenkoski. Lyhyessä koskessa on melko voimakas virta, joten esteetön kulku on turvallisuussyistä paras varmistaa ennen laskua. Melasen taukopaikka on vasemmalla heti kosken jälkeen.
Jokimaisen kapean osuuden jälkeen aukeaa Melanen, jonka toisiaan lähellä olevat vastarannat ohjaavat melojan Hirmujoelle. Reilun kilometrin päässä edessä olevasta melko vauhdikkaasta hirmukoskesta varoittaa matalat pohjapatokiveykset, koski ei ole melottavissa.
Ennen Hirmujoen Rapiontien maantiesiltaa (SU200) rantaudutaan vasemmalle puolelle heti punaisen talon jälkeen. Tästä kanootti tulee nostaa kuivalle maalle ja kantaa tien yli – VARO AUTOLIIKENNETTÄ! Tien toisella puolella joen rantaan johtaa kapea polku, noin 100 m.
Reitti jatkuu leppoisasti alajuoksuun meloen, jylhiä rantoja ihaillen Murtoselle. Noin 1,5 kilometrin päässä reitti kulkee maantiesillan ali Rekolansalmen läpi Halmejärveen. Halmejärven uusi taukopaikka on tulosuunnasta oikealla.
Tässä reitti yhtyy olemassa olevaan Oravareittiin ja melonta jatkuu Halmejärven koilliskulmassa olevaan Partalan taukopaikkaan. Tähän on reitin lähtöpisteestä Konnusjoen laavulta noin 30 km.
Paikka toimii myös melojien nouto- ja lähtöpisteenä.
Rapionsilta – Syrjä-Keskonen
Melonnan voi aloittaa myös Rapionjoen ylittävän sillan luota ja meloa Palosjärven yli ja Palosjoen kautta Syrjä-Keskoseen ja jatkaa matkaa Melasen ja Hirmujoen vartta kohti Halmejärveä.
